Rinna

narttu

syntynyt 26.3.2015

i. Mopedimuorin Hupeneva Huntti

e. Peppiinan Emma

Kisatulokset: näyttelyistä H, Rtk1

Pentueet: emänä Peppiinan Iki-pentueelle, ei enempää pentueita (ks. terveys)

​

Terveys

Lonkat: C/C, (ind. 95)

Kyynärät: 0/0

Selkä: Va0, Sp0 , Ltv1

Simät: Ppm, lievä iris-kornea (28.10.-20)

Polvet: 0/0

Sydän: ei sivuääniä

Geenitestit: prcd-Pra normaali, pompen normaali, dm normaali, CMR3 normaali, MDR1 normaali

Muuta: todettu krooninen keuhkoputkentulehdus 2019.

Rinna on aina ollu herkkä äkillisille muutoksille ruokavaliossa ja kuuma sää saa sen mahan myös löysälle. Myös kova stressi saa Rinnan mahan kuralle. Rinna on reväyttänyt oikean takajalkansa kesällä 2018 ja sen tiimoilta ollaan useamman kerran käyty eläinlääkärillä. Levolla jalka on saatu paranemaan ja itsestä tuntuu, että myös 50/50 ruokavalioon siirtyminen on saattanut auttaa jalan paranemisessa. Sansan tultua taloon marraskuussa 2018 Rinna stressaantui aika pahasti. Sen maha meni ihan totaalisen sekaisin ja ilmeisesti myös stressi pennun saapumisesta laukaisi kroonisen bronkiitin, joka todettiin hoitokokeilulla huhtikuussa 2019. Nykyään Rinna syö kortisonia ja toistaiseksi yskiminen on pysynyt kurissa. 

Luonne

Lt: 88

Rinna on lapinkoiraksi hyvin itsenäinen ja itsepäinen. Rinnalla on pilkettä silmäkulmassa ja toisinaan on havaittavissa pientä kujeilua. Se on hyvin kekseliäs koira. Välillä saa nauraa sen erikoisille oivalluksille. Rinna on hyvin koirasosiaalinen ja se välttää riitoja parhaansa mukaan. Se on sen verran rauhaa rakastava koiruus, että se tuskin alkaa haastamaan riitaa yhdenkään koiran kanssa. Toisinaan tuntuu, ettei se osaa pitää puoliaan.

Lenkkeily Rinnan kanssa on helppoa, mutta on sen eteen nähty vaivaakin. Rinna kulkee vetämättä hihnassa, eikä jahtaa autoja, pyöräilijöitä tms. Sansan tultua toisten koirien ohittaminen on muuttunut helpommaksi, kun enää ei jaksa ruveta kaikkien kanssa leikkimään.

Rinna muistaa ikävät kokemukset hyvin. Varmasti osittain huonojen kokemusten tai kivun seurauksena se on oppinut pelkäämään muun muassa kiiltäviä pintoja ja yllätten liikkuvia esineitä. Kroonisen bronkiitin jälkeen se on alkanut panikoida myös aksakisoja ja kaikkea, missä meteli on samaa luokkaa. 

Rinna kävi smartdog kognitio -testissä kesäkuussa 2020. Aika hyvin luonnetestissä todetut ominaisuudet näkyivät myös tässä testissä. Rinna on todettu luoksepäästäväksi, mutta aavistuksen pidättyväiseksi ja saman todettiin myös smartdog-testissä. Myös luonnetestissä todetut pehmeys ja taisteluhalu tulivat hyvin näkyviin. Rinna aristeli testipaikan lattiaa, v-aitaa (joka oli kompostikehikoista tehty), sosiaalisen oppimisen namiautomaattia ja namien syöminen milloin mistäkin kysyi rohkeutta. Taisteluhalun ansiosta Rinna kuitenkin sai kerättyä rohkeutta kaikkiin muihin tehtäviin, mutta sosiaalinen oppiminen jäi testaamatta. Rinna ei vaan siedätysyrityksistä huolimatta päässyt yli pelottavasta namiautomaatista. Testin aikana Rinnan motivaatio oli huippuluokkaa, kuten keskittyminenkin. Sitä ei haitannut toisten koirien äänet tai käytävällä liikkuneet ihmiset. Myöskään kesken testin alkanut ukkonen ei haitannut sen keskittymistä. Rinnan itsehillintä oli hyvä ja eleiden lukemisessa se oli niin hyvä, että Rinna on myös osittain johdettavissa harhaan. V-aita oli helppo ja loogisen päättelyn Rinna todennäköisesti myös ratkaisi. Rinnan muisti on parempi kuin koirilla keskimäärin ja mahdottaman tehtävän edessä se yritti 43% ajasta itse ja 57% ajasta se kysyi apua ihmisiltä. 

​

Harrastuksissa

​

Rinnan kanssa alotettiin agility marraskuussa 2015 ja rally-toko tammikuussa 2016. Rinnalla on sekä vahvuuksia että haasteita harrastusten näkökulmasta. Rinnan itsenäisyys on sekä hyvä että huono puoli. Ensimmäinen vuosi harrastuksissa kului koiran hallintaan saamisessa. Edelleen se tekee oman päänsä mukaan kunniakierroksia, mutta vähemmän kuin ensimmäisinä vuosina. Mutta eipä ole agilityssa ollut koskaan ongelmana irrota ohjaajasta, päin vastoin. Rinna on oppinut helposti odottelemaan treenivuoroaan hiljaa. Kentälle päästessään se saattaa haukkua innoissaan, mutta kun saa tehtävän suoritettavakseen, se hiljenee.

Kehonhallinta on aina ollut Rinnan vahvuus. Se tiedosti takajalkansa jo hyvin nuorena. Sen vuoksi se oppi helposti rally-tokossa tiukat käännökset ja aksassa 2on-2off kontaktit. Myös ohjaajan eleiden lukeminen on erittäin tarkkaa. Aksaradalla pienetkin virheet ohjauksessa saavat sen menemään väärälle esteelle, mutta onpa ohjaaja joutunut samalla opettelemaan kunnon ohjaamista.

Haasteena on Rinnan huono keskittymiskyky. Se ottaa häiriötä kaikista liikkeestä ja äänistä. Iän myötä Rinnan häiriönsieto on parantunut. Palkka onkin yksi iso avaintekijä motivaation ja sitä kautta keskittymisen säilymiseen. Jääräpäisyys ei yhtään helpota asiaa. Jos se päättää, ettei tänään halua tehdä, niin silloinhan ei tehdä. 

Kaikesta tästä huolimatta ollaan Rinnan kanssa jatkettu harrastamista. Moni olis jo aikaa lopettanut, kun mikään ei suju. Rinna vaan vaatii pitkää pinnaa ja sitkeää yrittämistä, jotta saa tuloksia aikaan. Mutta kun Rinna jonkin asian oppii, se osaa sen varmasti. 

Rinna tykkää suunnattoman paljon aksata, mutta syksyllä 2019 päädyin lopettamaan sen kanssa säännöllisen aksan harrastamisen. Hyvinä päivinä se juoksisi aksaradalla sen minkä tassuistaan pääsee, mutta huonoina päivinä se ei lähdöstä hievahdakaan. Vuoden 2019 aikana ne hyvät päivät oli harvassa ja riippuvaisia säästä. Koiran hyvinvoinnin takia päätin, että Rinna juoksee aksaradalla enää satunnaisesti silloin, kun sillä on hyvä päivä. Rally-tokon säännöllinen treenaaminen jatkuu edelleen, vaikka kisahaaveet onkin haudattu. Onneksi koirat eivät tarvitse kisoja, vaan tekeminen on niille tärkeintä. Rinnasta oikein näkee, miten se syttyy, kun pääsee treenaamaan.